Kuinka paljon Suomessa on lunta ja missä sitä on?

Jaa teksti kaverille!

Sain eteeni tenttikysymyksen lumen alueellisesta levinneisyydestä. Omituinen ilmaisu. Tiesin kyllä, mistä oli kysymys, mutta selitys jäi lyhyeksi.

Kysymys on yksinkertainen: kuinka paljon Suomessa on lunta ja missä sitä on, ja milloin?

Hiihtoloma Lapissa teki asiasta konkreettisen ja lumen levinneisyys alkoi kiinnostaa. Helppoon kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta, mutta kerron sinulle faktaa ja nippelitietoa lumen levinneisyydestä Suomessa.

Lumen määrään vaikuttavat:

1. Korkeuserot. Mitä korkemmalla ollaan, sitä kylmempää on. Ylhäällä vuoristossa sade tulee lumena ja saattaa saman vuoren alarinteillä tulla vetenä. Kylmässä ilmassa lumi ei myöskään sula pois.

2. Etäisyys merestä. Kesän jälkeen lämmin meri pitää rannikon lämpötilat korkealla pitkälle syksyyn. Sade tulee vetenä ja mahdollisesti satanut lumi sulaa pois.

3. Leveysaste. Pohjoisessa on enemmän lunta kuin etelässä.

Suomessa on pysyvä lumipeite keskimäärin 4-6 kuukautta vuodessa. Mielenkiintoista on se, että kun lumen keskimääräinen peittoaika on maan eteläosissa lyhentynyt, on se pohjoisessa pidentynyt.

Peittoaika korreloi suoraan sademäärän kanssa. Sateet maan eteläosissa ovat vähentyneet, kun ne sen sijaan ovat pohjoisessa lisääntyneet. Näin pohjoisen hangista on tullut paksumpia.

Milloin Suomessa sataa lunta?

Suomessa noin kolmasosa sateesta tulee lumena.

Ensilumi sataa napapiirin yläpuolelle Lappiin lokakuussa. Parin kolmen viikon päästä ensilumi sataa Vaasa-Lappeenrannan korkeudelle. Marraskuussa koko Suomi on saanut ensilumen. Ensilumi yleensä sulaa pois parin päivän päästä.

Puolet Suomen lumipeitteestä häviää huhtikuun loppuun mennessä. Toukokuun lopussa lunta on enää vain Kilpisjärven alueella, eli käsivarren lapasessa.

Kuinka paljon lunta sataa ja missä sitä on eniten?

Tuuli lennättää lunta paikasta toiseen niin paljon, että sadannan määrä tietyssä paikassa on vaikea mitata. Aakeilla laakeilla paikoilla, kuten pelloilla tai meren jäällä lumikerros on ohut. Suojaisiin paikkohin ja painanteisiin lunta saattaa kertyä todella paljon.

Metsien lumimäärään vaikuttaa puiden latvusto. Tiheä ja tiivis latvusto vähentää lumen määrää maassa, se myös hidastaa maahan päätyneen lumen sulamista.

Vähiten lunta on Lounais-Suomessa, koko länsirannikko on vähälumista. Vain Kilpisjärvellä lunta voi olla yli metri. Järvi-Suomessa lumen maksimisyvyys saavutetaan maaliskuussa, Lapissa huhtikuun alussa.

Virallinen lumiennätys on mitattu Kilpisjärvellä vuonna 1997. Ennätys on 190 cm. Se on tietenkin paljon vähemmän kuin todellinen lumen syvyys. Laaksoissa ja kuruissa, tai muissa suojaisissa paikoissa, lunta voi olla jopa 3-4 metriä.

Lumen mittaamisella on Suomessa pitkät perinteet ja se on meillä tehokasta. Suomen maantieteellinen seura alkoi mitata lunta jo 130 vuotta sitten. Lumensyvyyttä mitataan manuaalisesti 80 havaintoasemalla ja automaattisesti jopa sadalla asemalla.

Suomen historian lumisin talvi oli vuonna 1981. Sinä vuonna napapiirin alapuolella joka kolmas mittauspiste näytti isoimmat keskimääräiset lumensyvyydet.

Lunta voi kertyä vuorokaudessa kymmeniä senttejä. Suurimmat kertymät ovat 35-50 cm vuorokaudessa. Suurin havaintoasemalla mitattu lumensyvyyden kasvu vuorokaudessa on 73 cm.

Vuonna 1898 lunta oli enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla. (monessa paikassa mitattiin 150 cm) Sen vuoden kesällä järvien vedet olivat korkeammalla kuin koskaan pariin sataan vuoteen.

Lumen aiheuttamat hasardit

Lumimäärän mittaamisessa tärkeämpää on lumen koostumus kuin sen syvyys. Koostumus, eli kuinka paljon vettä lumi sisältää. Kuivassa pakkaslumessa on paljon vähemmän vettä kuin lokakuun räntäsateessa.

Lumen paino täytyyy huomioida rakenteissa, kuten talojen katot, parvekkeet ja terassit, joihin lumi helposti kerääntyy. Lumimäärä tai lumen sisältämä vesimäärä on yleisin syy kevättulviin. Mitä enemmän lunta on lopputalvesta, sitä pahemmat tulvat on odotettavissa. Lumimäärän perusteella tulvia voidaan ennustaa.

Suomessa tulva-aika on lyhyt, alle kaksi viikkoa. Länsirannikon valuma-alueilla on ajoittain tulvahuippuja. Tulvahuippuihin voidaan varautua vesien ohjaamisella ja patoamisella. Järvi-Suomessa sulavedet valuvat järviin.

Sen sijaan Lapissa joet saattavat tulvia pahoin. Siellä veden joukossa virtaava jää voi aiheuttaa jääpatoja, mikä pahentaa tulvatilannetta entisestään, kun vesi nousee. Lapissa lumet sulavat vasta toukokuussa. Jos lumet sulavat kaikki kerralla, voi luvassa olla pahojakin tulvia.

Lumivyöry voi tapahtua missä tahansa rinteessä, joka on yli 30 astetta jyrkkä. Pieniä lumivyöryjä tapahtuu joka talvi useinkin. Suuria miljoonien kilojen kokoisia onneksi harvemmin. Lumivyöryt ovat ihmiselle aina vaarallisia.

Lumipeite järven päällä

Noin 10 % Suomen pinta-alasta on järviä. Lähes koko tämä alue on jään ja lumen peitossa usean kuukauden ajan joka vuosi.

Jään paksuus vaihtelee alkaen 30 sentistä pohjoisen jopa 70 senttimetriin. Jään paksuuteen vaikuttaa hyvänä eristeenä toimiva lumi. 10 sentin paksuinen lumipeite eristää lämpöä yhtä paljon kuin metrin paksuinen jää.

Talviuimaria varmaan kiinnostaa tietää, että talvella järvivedet ovat Pohjois-Suomessa lämpöisempiä kuin Etelä-Suomessa. Pohjoisen järvet jäätyvät nopeasti ja järviveden lämpö jää jumiin jään alle. Etelä-Suomessa järvet jäätyvät paljon myöhemmin ja lämpö ehtii haihtua vesistä syksyn aikana.

Isojen järvien päällä lumi kulkee tuulen mukana, ja lumikerros jää ohueksi. Näin käy myös merellä. Alla on kuva on Perämereltä Oulun Nallikarista.

Entä tulevaisuudessa?

Viimeisien kymmenien vuosien aikana kesä- ja kevätpeite on on ohentunut 10 cm. Talven lumimäärissä ei ole mitään tilastollisesti merkittävää muutosta. Ilmasto lämpiää, siitä ollaan yhtä mieltä.

Miten käy sademäärien?

On mahdollista, että ilmaston lämpenemisen myötä sateet lisääntyvät. Se tarkoittaa lisää vesisateita Etelä-Suomessa, mutta yhä paksumpia lumipeitteitä pohjoisessa. Ainakin lähimmän parinkymmenen vuoden aikana.

Lähteet:

Matti Seppälä: The physical geography of Fennoscandia

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/joulunaika

Maapalloni © 2024 by Eija Oksanen is licensed under CC BY-NC-SA 4.0 

Jaa teksti kaverille!