Tämä aihe on intohimoni. Litosfäärilaatat ja niiden liikkuminen on mielestäni maapallon suurin ihme. Viittaan postauksissani niin usein mannerliikuntoihin, että päätin kirjoittaa aiheesta ihan oman artikkelinsa.
Laattatektoniikkaa on käsitelty koulussa maantiedon tunneilla, mutta kuinka monelta se meni silloin ohi? Aihe on valtava, joten kertaan tässä postauksessa laatoista vähän perusasioita ja kerron, miksi ne ovat niin älyttömän mielenkiintoisa.
Yhdistän laattaliikunnot myös matkailuun, koska tässä blogissa tutkitaan maapalloa matkaillen. Ja todellakin, maapallolla on paikkoja, joissa turistikin pääsee näkemään tai kokemaan litosfäärilaattojen vaikutuksen.
Mikä siis on mannerlaatta?
Arkikielessä puhutaan usein mannerlaatoista. Laatat ovat kuitenkin isompia kuin mantereet, sillä myös meret ovat laattojen päällä. On olemassa laattoja, jotka ovat kokonaan meren alla. Tyynenmeren laatta on yksi sellainen.
Siksi täsmällisempi nimitys laatoille on litosfäärilaatta. Litosfääri tarkoittaa kivikehää, maapallon kuorta. Laatat muodostavat maapallon kuoren.
Missä litosfäärlaatat ovat?
Karttaan on piirretty litosfäärilaattojen rajat ohuella vaaleansinisellä viivalla. Kartat vähän muuttuvat piirtäjänsä mukaan, niissä on jopa pieniä virheitä, mutta tässä mittakaavassa pikkujutuilla ei ole niin väliä.
Mannerlaattakartta:
Maankuori koostuu paristakymmenestä hyvin eri kokoisesta litosfäärilaatasta, jotka peittävät koko maapallon. Suurimmat litosfäärilaatat ovat valtavan kokoisia. Yksi suurimmista on Euraasian laatta, jolla Suomikin on. Tällä yhdellä laatalla on melkein koko Eurooppa ja suuri osa sekä Venäjää että Aasiaa.
Kartasta näkyy, kuinka kahden laatan raja kulkee Venäjän halki kuvan yläreunassa. Venäjän itäosa on Pohjois-Amerikan laatalla. Litosfäärilaatat eivät kunnioita valtioiden rajoja.
Kartasta näet myös, että on olemassa ihan pieniäkin laattoja, kuten Arabian ja Karibian laatat.
Litosfäärilaatat voivat olla jopa kymmenien kilometrien paksuisia. Vuoristojen kohdalla ne on huomattavasti paksumpia kuin meren alla. Aika älyttömän kokoisia järkäleitä siis.
Mannerlaatat liikkuvat
Maankuoren alla valtavassa maan sisäisessä kuumuudessa syntyy voimakkaita virtauksia, jotka saavat litosfäärilaatat liikkumaan. Laatat ovat jatkuvassa liikkeessä. Ne liikkuvat eri suuntiin ja erilaisilla nopeuksilla, muutaman sentin vuosivauhdilla.
Osa laatoista erkanee toisistaan, osa törmäilee toisiaan päin ja jotkut vain sivuavat toisiaan reunojaan nirhaten. Litosfäärilaattojen liikkuminen on syy moneen luonnonilmiöön maan pinnalla.
Karttaan on sinisen rajaviivan päälle piirretty pieniä punaisia nuolia, ne osoittavat mantereen liikkumissuunnan.
Laattojen reunoilla, alueilla lähellä laatan rajaa, on vulkaanista toimintaa eli aktiivisia tulivuoria ja kuumia lähteitä ja maa tärisee usein.
Keski-Atlantin selänne
Atlantin valtameren halkaisee pitkä litosfäärilaattojen raja pohjoisesta etelään. Tätä pitkää rajaa kutsutaan Keski-Atlantin selänteeksi. Maan sisältä selänteen saumakohdasta nousee kuumaa laavaa maan pinnalle, tässä tapauksessa meren pohjalle. Laavasta muodostuu uuttaa merenpohjaa samalla kun mantereet selänteen molemmin puolin erkanevat toisistaan.
Isot Pohjois- ja Etelä- Amerikan laatat liikkuvat länteen ja Euraasian ja Afrikan laatat liikkuvat itään.
Näin valtameri laajenee. Se onkin laajennut jo tovin, sillä aikoinaan Afrikan ja Etelä-Amerikan mantereet ovat olleet toisissaan kiinni.
Tästä samasta maan sisältä tulleesta laavasta on syntynyt selänteen päälle Euroopan toiseksi suurin saari Islanti.
Islanti
Keski-Atlantin selänne halkaisee Islannin. Sen itäpuoli on Euraasian laatalla ja länsipuoli Pohjois-Amerikan laatalla.
Islanti on pullollaan ainutlaatuisia luonnonihmeitä. Vulkanismi ja erkanevat mannerlaatat houkuttelevat Islantiin valtavat määrät turisteja. Näiden ihmeiden lisäksi Islannissa on Euroopan suurin jäätikkö. Islannissa pääset uimaan kuumissa lähteissä ja se lienee ainoa paikka maapallolla, missä voit kävellä kahden mannerlaatan välissä.
Islannissa on useita aktiivisia tulivuoria ja siellä tuntuu jatkuvasti joku vuorista purkautuvan. (oikeesti noin viiden vuoden välein) Monet Islannin aktiivisista tulivuorista on kilpitulivuoria, ne ovat rauhallisesti purkautuvia tulivuoria. Kuitenkin esimerkiksi kuuluisa tulivuori Hekla on kerrostulivuori, joka saattaa purkautua räjähtäen ja aiheuttaa suurtakin tuhoa. Mitä se on joskus tehnytkin.
Tulivuoret ovat aina vaarallisia. Lue, miten kerrostulivuori Vesuviusta seurataan tästä linkistä: Milloin Vesuvius purkautuu?
Islanti tuottaa 100 % käyttämästään energiasta uusiutuvista lähteistä. 75 % on geotermista energiaa, loppu tulee vesivoimasta.
Jos hermot kestää, voit sukeltaa litosfäärilaattojen väliin!
Azorien saariryhmä
Keski-Atlantin selänteellä Afrikan laatan risteyksessä on Portugalille kuuluva Azorien saariryhmä. Saaret on niin pieniä, ettei ne edes näy tuossa kartalla.
Saaret on kolmen laatan risteyksessä ja maanjäristyksiä on jatkuvasti.
Olen käynyt Azoreilla. Matkani viimeisenä aamuna heräsin kauhistuneen äitini puhelinsoittoon. Suomessa asti oli uutisoitu maanjäristyksistä Azoreilla. Järistyksiä oli yön aikana ollut 17 – ja minä nukuin.
Erkanevien laattojen kanssa, tai niiden päällä on vähän helpompi elää. Pahimmat maanjäristykset ja muut luonnonkatastrofit tapahtuvat siellä, missä laatat puskevat toisiaan päin. Japani on tästä hyvä esimerkki
Japani
Japanilla on maantieteellisesti hurja sijainti. Se on neljän litosfäärilaatan risteyksessä. Euraasian ja Tyynenmeren laatat liikkuvat toisiaan päin ja Australian laatta puskee niitä alapuolelta. Japani on joskus ollut osa Aasian rannikkoa, mutta se on laattojen liikkumisen seurauksena muodostunut omaksi saariryhmäkseen.
Japanissa on aktiivisia tulivuoria ja siellä on maanjäristyksiä keskinmäärin viiden minuutin välein. Pieniä maanjäristyksiä ei pysty aistein havaitsemaan, joten usein tärinää ei edes huomaa.
Koko tuo Kaakkois-Aasia on vulkaanisesti aktiivista seutua. Tuhoisan vuoden 2006 tsunamin aiheutti litosfäärilaattojen liike. Silloin Intian laatta työntyi Euraasian laatan alle.
Intian laatan liikkuminen päin Euraasian laattaa on synnyttänyt Himalajan vuoriston. Kun mantereiset laatat törmäävät toisiaan päin, niiden reunat nousevat pystyyn ja ne muodostavat vuoriston. Koska liike yhä jatkuu, Himalajan vuoristo kasvaa korkeutta noin 10 senttiä vuodessa.
Japanin kaltainen vauras ja kehittynyt maa pystyy suojautumaan luonnonvoimilta paremmin kuin köyhä maa. Japanissa sanotaan olevan maailman parhaat varoitusjärjestelmät tsunamien ja maanjäristysten varalta. Sen lisäksi siellä osataan rakentaa rakennukset niin, että ne kestävät vähän kovempaakin tärinää.
San Andreasin siirros
San Andreaksen siirros on esimerkki toisiaan sivuavista laatoista. Pieni siivu Pohjois-Amerikan mantereesta, Kalifornian niemimaa on Tyynenmeren laatan päällä. Niemimaa kuuluu Meksikolle, mutta myös Los Angeles on osittain Tyynenmeren laatalla.
Laatat tässä kohdassa liikkuvat vastakkaisiin suuntiin, Tyynenmeren laatta ylöspäin ja Pohjois-Amerikan laatta alaspäin. Niinpä tämä rannikon palanen matkustaa ylöspäin pitkin Kalifornian rannikkoa ja nappaa jossain vaiheessa osan Los Angelesia mukaansa.
Mutta ei huomenna, nyt puhutaan miljoonista vuosista. Laattojen liikkuminen aiheuttaa kuitenkin paljon rajujakin maanjäristyksiä alueella.
Ja takaisin Euraasian laatalle…
Euraasian laatan eteläreuna kulkee läpi Välimeren. Välimeren maissa maa tärisee usein ja alueella on aktiivisia tulivuoria. Italian Vesuvius ja Etna ovat varmaan tunnetuimmat. Etna purkautuu parhaillaan, mutta Vesuviuksen purkausta yhä odotellaan. Voit lukea lisää Vesuviuksesta täältä
Keväällä 2023 tapahtui tuhoisia maanjäristyksiä Turkin ja Syyrian rajalla. Rakennukset eivät kestäneet rajuja järistyksiä vaan sortuivat ja ihmisiä menehtyi niiden alle. Uhreja arvioitiin olleen yli 50 000. Alueella järisee usein, sillä se on kolmen laatan risteyksessä.
Muutaman kuukauden kuluttua maa järisi Marokossa. Siellä noin 3000 ihmistä menehtyi sortuvien rakennusten alle. Molemmat katastrofit ovat osoitus siitä, kuinka vähemmän kehittyneen maan tai alueen väestö kärsii järistyksistä enemmän.
Varsinkin Turkin järistys oli niin raju, että se olisi aiheuttanut tuhoa missä tahansa. Tuhoja kuitenkin voidaan lieventää, niihin voidaan varautua ja niistä voidaan varoittaa.
Turkin maanjäristysalueelle oli korvamerkitty huomattava summa rahaa infran parantamiseen ennen järistyksiä. Ne rahat katosivat toisiin taskuihin ja kuinkas sitten kävikään…
Turkin ja Syyrian raja on kolmen mannerlaatan risteyskohdassa.
Marokon voimakas järistys oli ensimmäinen yli sataan vuoteen. Maanjäristyksiä seurataan tarkkaan, mutta niitä ei voi ennustaa.
Mekin liikutaan, Euraasian laattaa liikuu koilliseen noin 3 senttiä vuodessa. Meitä päin puskee etelästä Afrikan laatta ja se tuleekin kovaa. Vaikka se liikkuu samaan suuntaan kuin me, se tulee niin kovaa, että runnoo itseään Euraasian laatan alle. Alpit on syntyneet tästä rytinästä. Nekin kasvavat yhä 3-4 senttiä vuodessa, tosin eroosio kuluttaa niitä vuosittain saman verran.
Hauska yksityiskohta liittyy Välimereen: tästä Afrikan rynnimisestä johtuen Välimeri kapenee sen samaisen 3 senttiä vuodessa. Eli sitä merta ei kohta enää ole.
Mannerlaatoista ja mantereista
Mantereet on Maan historian aikana olleet monessa eri järjestyksessä. Litosfäärilaatat hajoilevat pienemmiksi ja yhdistyvät suuremmiksi ja niillä on taipumus hakeutua yhteen. Nyt Atlantti laajenee ja Tyyni valtameri kapenee. Mannerten mytty, suuri jättimanner on muodostumassa Tyynelle valtamerelle, joskus 250 miljoonan vuoden päästä.
Aina välillä meillä keskustellaan ja kyseenalaistetaan se, onko Suomi osa Skandinaviaa. Mutta tiedätkö, meillä on tuhansien miljoonien vuosien pituinen yhteinen historia omalla pikkuisella Baltika-kilvellämme Ruotsin ja Norjan kanssa.
Tällä laatalla me olemme Maan historian aikana kiertäneet kertaalleen ympäri koko maapallon. Me ollaan pyöritty päiväntasaajan korkeuksilla pitkiä aikoja ja ollaan käyty jopa eteläisellä pallonpuoliskolla. Jossain Euraasian laatan syntymisen yhteydessä me sitten törmättiin päin Venäjää, Suomi edellä.
Mainittakoon varmuuden vuoksi, että ihmisiähän ei vielä tähän maailman aikaan ollut olemassakaan
Eikö olekin ihan ihmeellisiä juttuja, käsittämättömiä!
Lue miten mannerliikunnot ovat vaikuttaneet maan pinnanmuotoihin muualla:
Sen verran olen kiinnostunut maantiedosta, että paljon oli itselleni tuttuja asioita. Mutta todella paljon oli myös uutta tietoa. Tuo Islannissa litosfäärilauttojen välissä pulikoiminen periaatteessa kiinnostaisi kovasti, mutta veden lämpötila on sitä luokkaa, että jää kyllä väliin.
Ja kyllä, ovathan nämä käsittämättömiä (ja kiinnostavia) juttuja.
Kiva jos oli jotain uuttakin. Mua ei millään ilveellä saisi sukeltamaan laattojen väliin!
Todella kiinnostavaa luettavaa, paljon kiitoksia. Onhan nuo tosiaan ihmeellisiä ja käsittämättömiä juttuja. Mulla on jo peruskoulun koulunpenkiltä sen verran aikaa, jotta en muista oliko maantiedon tunneilla juttua manner- tai litosfäärilaatoista. Ehkäpä oli.
Aika hurja tärinöiden ja järistysten tiheys Japanissa, kerran viidessä minuutissa, mieletöntä. Suomesta meni ainakin 1990 luvun lopulla paljon hirsirakennuksia Japaniin juuri järistysten kestävyyden vuoksi. En tiedä, jotta vieläköhän vienti vetää.
Me oltiin Azoreilla pari kesää sitten ja syötiin kuumassa lähteessä kypsennettyä ruokaa. Aika eksoottista.
Jaaha, Välimeri häviää. Pitäisi tehdä uusi nimikilpailu tuolla kauniille merelle. Minä ehdotan ”Väliaikainen meri”.
Tuohan on todellista maatapitkin matkustamista, kun lähtee etelän reissulle Baltikan-kilvellä. Ei ole turhan hätäinen loma 🙂
Kiitos vielä kertaalleen oikein mielinkiintoisesta lukemisesta 🙂
😂 hauskoja kommentteja sulla.
Laattatektoniikka selvisi vasta 50-luvulla, siis aika uusi asia. Minä kävin koulua 60- luvulla eikä sitä mielestäni vielä silloin juurikaan opetettu. Sen muistan, kun opettaja isolla kartalla näytti, kuinka Afrikka ja Etelä-Amerikka ovat joskus olleet toisissaan kiinni. Se jäi lapsen verkkokalvolle 😊
Koetapa saada käsiisi prof. Aarno Niinin 1960 luvulla kirjoittamat kirjat ’Maapallon kasvot’ ja ’Planeettepari Maa ja Kuu’ Kirjoissa on esitetty teoria jonka mukaan Kuu on hyvin läheltä Maata kullkeut planeetta, joka lähes törmäystapauksen seurauksena on jäänyt Maan ’vangiksi’. Maan pinnasta (ja hiukan syvemmältäkin) lens taivaalle hurjat määrät ainetta ja syntynyt reikä täyttyessä rikkoi mantareita ja ne valuivat nykypaikoilleen. Teoria selittää hyvin myös Maan magneettikentän synnyn ja olemuksen sekä tietysti myös kuun pinnanmuodot.
60-luvulla teoria oli liian uusi eikä sitä otettu ollenkaan vakavasti. Nykyään törmäysteoria on jo hyväksytty.
Kirjoja löytyy varmasti ainakin yliopistojen kirjastoista.
Jos olet aiheesta kiinnostunut, voin lainata kirjoja sinulle.
hei Panu,
60-luvulla teorioita oli varmaan enemmänkin. Laattatektoniikka hyväksyttiin teoriaksi sekin vasta 60-luvulla.
Enpä ole kuullut Aarno Niinin teorioista. Tämän päivän hyväksytyn teorian mukaan Maahan törmäsi jättimäinen planeetta,
jonka sirpaleista syntyi Kuu.
Fantastic beat ! I would like to apprentice whilst
you amend your web site, how can i subscribe for
a blog website? The account aided me a appropriate deal.
I have been tiny bit acquainted of this your broadcast provided brilliant transparent
idea