Me saamme nykyään lukea toistuvasti uutisia purkautuvista tulivuorista ja laavavirroista Islannissa. Mistä on kysymys? Miksi Islannissa tapahtuu usein tulivuorenpurkauksia? Siihen on kaksi syytä.
1. Islanti on toisistaan erkanevien mannerlaattojen päällä
![](https://www.maapalloni.fi/wp-content/uploads/2024/03/Islantijalaatat.jpg)
Islanti on nuori saari. Se syntyi, kun supermanner Pangea alkoi hajota ja Atlantin valtameri muodostui Euroopan ja Amerikkojen mannerlaattojen väliin
Islanti on kahden litosfäärilaatan päällä. Se on osittain Euraasian laatalla ja sen toinen puoli on Pohjois-Amerikan laatalla. Nämä laatat liikkuvat eri suuntiin, Euraasia itään ja Amerikka länteen. Islanti siinä välissä venyy.
Kun manner venyy, se myös ohenee ja repeilee. Mannerten reunoille syntyy tulivuoria, halkeamia ja maa järisee usein. Mannerlaattojen reunoilla on syviä halkeamia, joita pitkin kuuma magma pääsee nousemaan rakopurkauksena maan pinnalle.
Käy lukemassa postaukseni mannerliikunnoista linkistä:
2. Islanti on pluumin päällä, mutta mikä on pluumi?
Pluumit ovat kuumia magmakammioita maan sisällä. Kuuma magma nousee maan ytimestä kohti maanpintaa muodostaen valtavan kuuman magmasäiliön maankuoren alapuolelle. Pluumeja esiintyy usein erkanevien laattojen lähellä.
![Miksi Islannissa tapahtuu usein tulivuorenpurkauksia?](https://www.maapalloni.fi/wp-content/uploads/2024/03/Islannin-vulkanismi-90.jpg)
Keskellä on iso punainen superpluumi, josta lähtee pienempiä pluumeja ja juonteita kohti maanpintaa. Ne muodostavat maa sisään magmakammioita ja saattavat purkautua tulivuorenpurkauksina, rakopurkauksina tai jäädä purkautumatta. Maankuori ohenee, kun pluumi sulattaa sitä alapuolelta. Kova paine nostaa maanpinnan koholle ennen purkausta.
Pluumit eivät juurikaan liiku, vaan ne pysyvät paikoillaan. Sen sijaan maankuori eli litosfäärilaatat liikkuvat. Koska maankuori liikkuu, saattaa joku manner lipua pluumin päälle.
Maan pinnalle purkautuneesta laavasta muodostuu uutta kiviainesta maapallolle. Jos pluumi on meren kohdalla, syntyy saaria. Tällaisia saaria ovat esimerkiksi Kanariansaaret ja Havaiji. Tulivuoritoiminta on luonnollinen kiviaineksen kiertoon liittyvä prosessi. Samalla tavalla ovat syntyneet kaikki maapallon mantereet.
Islanti ei lipunut pluumin päälle, vaan se syntyi pluumista. Pluumista purkautui magmaa niin paljon, että siitä lopulta muodostui saari, Euroopan toiseksi suurin saari. Islannin alla oleva magmasäiliö on valtava. Se vastaa kooltaan 25 miljoonaa jalkapallostadionia. Islanti kasvaa tuoreesta kiviaineksesta koko ajan sekä paksuutta että leveyttä.
Islannin nuorin saari syntyi merenalaisen pluumin purkauksesta vuonna 1963. Surtsayn saari on Islannin etelärannikolla, sinne on pääsy toistaiseksi kielletty turvallisuuden vuoksi, vaikka viimeinen purkaus oli vuonna 1965.
![Miksi Islannissa tapahtuu usein tulivuorenpurkauksia?](https://www.maapalloni.fi/wp-content/uploads/2024/03/rakopurkaus90.jpg)
Kilometrien pituinen halkeama, joka muuttui purkaukseksi
Kuva: IMO/Elísabet Pálmadóttir
Reykjanesin niemimaan purkauksen tapahtumat
Reykjanesin niemimaalla alkoi tapahtua vuonna 2020. Reykjanes on Lounais-Islannissa. Niemimaalla on Keflavikin lentokenttä, pääkaupunki Reykjavik on muutaman kymmenen kilometrin päässä.
Niemimaan alla alkoi kerääntyä magmaa. Se nousi halkeamia pitkin kohti maanpintaa ja oli jo lähellä pintaa joulukuussa 2021, mutta jäi silloin purkautumatta.
![](https://www.maapalloni.fi/wp-content/uploads/2024/03/Reykjanesinniemimaa90.jpg)
Syksyllä 2023 niemimaan asukkailla oli tukalammat oltavat. Grindavikin pohjoispuolella mitattiin tuhansia toistuvia pieniä maanjäristyksiä. Kaupungin alle maankuoreen oli syntynyt valtava halkeama, johon virtasi kuumaa magmaa maan sisältä.
Maankuoreen syntynyt halkeama oli 15 kilometrin pituinen. Se täyttyi nopeasti magmasta, joka muodosti kapean, 1-5 kilometriä syvän seinämän maankuoren sisälle. Virtaus oli paksuimmillaan vain 8 metriä leveä. Tämä kaikki tapahtui hyvin nopeasti, noin kuudessa tunnissa!
Maanpinta kohosi, kun magma tunkeutui halkeamaan. Maan alla liikkuva magma liikutti maaperää, mikä rikkoi taloja, maanteitä sekä infraa. Purkauksen jälkeen paine kammiossa häviää. Sen jälkeen maa palautuu entiseen muotoonsa tai vajoaa kuopalle, ellei se peittynyt laavan alle.
Rakopurkaukset syntyvät halkeamista. Tällä kertaa paine rauhoittui eikä magma purkautunut maan päälle, vaan se jähmettyi halkeamaan. Grindavikin kaupunki evakuoitiin hyvissä ajoin, marraskuun 10. pvä.
Joulukuussa alkoi seuraava kierros ja tammikuussa uudestaan. Samaan halkeamaan virtasi uuttaa magmaa. Tällä kertaa uusi magma purkautui maanpinnalle asti rakopurkauksina. Nämä uudet virtaukset olivat rauhallisempia, kuin marraskuun ensimmäinen virtaus, mutta silti tuhoisia.
Hazard map – vaara-alueet
Islannin Meteorological Office julkaisee alueesta vaarakarttaa. Tällä hetkellä vaaraa aiheuttavat kaasut, jotka voivat olla hengenvaarallisia. Zone 3 on vaarallisin alue. Sen lisäksi, että alueella on myrkyllisiä kaasuja, siellä on myös kuumaa laavaa ja siirroksia, eli maan yllättäviä siirtymisiä ja rakopurkauksia.
Kuten kartassa näkyy, Grindavikin kaupunki on kokonaan Zone 4-luokiteltu. Se tarkoittaa liikkuvaa kuumaa laavaa ja myrkyllisiä kaasuja.
![Miksi Islannissa tapahtuu usein tulivuorenpurkauksia?](https://www.maapalloni.fi/wp-content/uploads/2024/03/hasardikartta90-1-929x800.jpg)
Mielenkiintoista tuossa kartassa on uusien halkeamien määrä. Mustat vinot viivat rannalta ylöspäin kuvaavat uusia halkeamia, niitä on kymmenittäin.
Laavakenttä muuttuu jäähtyessään hyvin kulutusta kestäväksi kovaksi kiveksi. Vuosien saatossa sen päälle kertyy maannos ja siitä tulee asuttavaa ja viljeltävää, hedelmällistä maata.
![Miksi islannissa taphtuu paljon tulivuorenpurkauksia?](https://www.maapalloni.fi/wp-content/uploads/2024/03/Islanti-1.jpg)
Purkauksen vaikutukset
Tulivuoret ovat aina vaarallisia, mutta ne pääsevät harvoin yllättämään. Niitä tutkitaan ja seurataan intensiivisesti. Islanti on elänyt aktiivisen vulkanismin kanssa koko olemassaolonsa ajan. Islannin meteorologit seuraavat ilmanlaatua ja vaarakarttaa päivitetään koko ajan.
Omaisuudelle voi tapahtua vahinkoa, mutta varoituksia uskoville ihmisille harvoin. Sen sijaan Islanti kiinnostaa koko maailmaa ja sen vulkanismi ylläpitää turismia maassa, jossa luonnonihmeitä riittää.
Käy lukemassa linkistä, miten Italian mahtavaa Vesuviusta seurataan. Milloin Vesuvius purkautuu?
Samoin kuin Vesuviuksen ympäristössä, Islannin Reykjanesin niemimaalla vulkaaninen aktiivisuus on vaarallisia, koska lähistöllä on asutusta. Muualla asuvien islanatilaisten elämään se tuskin vaikuttaa mitenkään, eikä toivottavasti turismiinkaan.
Niemimaalla nyt purkautuva magma on matalan viskositeetin magmaa, eli se on juoksevaa. Juokseva magma etenee nopeasti, mutta sillä on etunsa. Siitä on etua ensinnäkin siten, että suuri osa myrkyistä ehtii haihtua siitä pois, ennen kuin kaasut ehtivät ilmaan. Toiseksi, juokseva ohut magma purkautuu rauhallisesti, se ei räjähdä.
Tällä kertaa meidän tuskin tarvitsee pelätä tuhkapilviä, jotka pysäyttävät koko Euroopan lentoliikenteen.
Islannin vulkanismin tulevaisuus
Reykjanesin alue on ollut pitkään rauhallinen. Tämä alue oli viimeksi aktiivinen noin 1000 vuotta ennen ajanlaskua. Silloin laava virtasi kymmenien kilometrien päähän Reykjavikiin asti. Tulivuoritoiminnassa voi olla aktiivisempia ja rauhallisempia aikoja.
Islannissa on Euroopan suurin jäätikkö. Sen sulaminen, pieneneminen ja sitä kautta sen merkittävä painon lasku vaikuttaa sen alla maan sisällä olevaan paineeseen. Se saattaa olla yksi vulkaanisen aktivoitumisen syy.
Mitään varsinaista syytä aktivoitumiselle ei osata antaa. Tutkijat uskovat, että Islannissa vulkanismissa on alkanut uusi aikakausi. Nykyisen kaltaiset purkaukset voivat jatkua kymmeniä, jopa satoja vuosia.
Lähteet:
https://en.vedur.is/ Icelandic Meteorological Office
https://www.nature.com/articles/s41598-023-50880-0
www-nature-com.libproxy.helsinki.fi/articles/d41586-023-03631-0
Sen tiesin, että Islanti sijaitsee mannerlaattojen saumassa. Pluumi oli itselleni kuitenkin täysin vieras käsite. Islanti olisi joka tapauksessa sellainen maa, jossa olisi todella mukavaa päästä joskus käymään.
Moi Mikko, maapallolla on mielenkiintoisia pluumeja muuallakin. Saat kuulla pluumeista vielä lisää.