Ohjeita ja vinkkejä safarille Afrikkaan kertyi niin paljon, että tästä tulikin ihan oma artikkelinsa. Osa asioista on varmaan ihan itsestään selviä, mutta mukana on paljon käytännön asiaa, jota olisin itse toivonut löytäneeni ennen omaa safarimatkaani.
Kerron yleistä asiaa safareista Itä-Afrikassa Tansaniassa ja Serengetissä. Periaatteet on varmaan samat safareilla muuallakin. Seuraavassa postauksessa kerron tarkemmin luonnonsuojelualueista, joilla kävimme ja mitä siellä näimme.
Aloitan aivan alusta ja kerron sitten vinkit Afrikan safarille.
Mikä on safari?
Safari tarkoittaa retkeä alueelle, jossa on villielämiä. Usein retki tehdään jeepillä, mutta safarin voi tehdä myös kävellen, pyörällä, veneellä, omalla autolla tai miten tahansa.
Safarin tavoitteena on päästä näkemään villieläimiä niiden luonnollisessa ympäristössä niitä häiritsemättä. Safareita järjestetään luonnonsuojelualueilla ja kansallispuistoissa, ne ovat yksi keino rahoittaa puistojen toimintaa.
Miten safari toimii?
Arusha on Pohjois-Tansanian pääkaupunki ja sitä kutsutaan safariteollisuuden ytimeksi. Serengetissä ja sitä ympäröivillä muilla luonnonsuojelualueilla safarit tehdään jeepeillä. Kaikki jeepit on samanlaisia ja samankokoisia. Toyota toimittaa jeepit runkoina Arushaan, jossa niistä muokataan safarijeeppejä.
Kyytiin mahtuu kuusi turistia ja kaikki saavat ikkunapaikan, ikkunat ovat avattavia. Jeepin katto aukeaa myös, se nousee suoraan ylöspäin. Katto jää yläasentoon ja antaa näin suojaa auringolta ja muulta mahdollisesti ylhäältä putoavalta.
Safarin vetäjä toimii myös kuljettajana. Auton ajaminen luonnonsuojelualueella ei ole ihan helppoa. Tiet on erittäin huonossa kunnossa ja sateen jälkeen ne on mutavelliä. Viiden päivän retkellä näimme kymmenkunta tienposkessa seisovaa autoa huollettavana. Lopulta meidänkin autosta hajosi rengas ja kohta toinenkin.
Kaikki safarilla tarvittava on mahduttava reppuun, autoon ei voi ottaa mukaan matkatavaroita. Jeepin tavaratila on onnettoman pieni eikä matkalaukuille ole tilaa, ainakaan jos safarilla on kuusi turistia. Luonnollisesti kahden hengen yksityissafari on eri asia.
Koska suojelualueet ovat valtavan kokoisia ja kaukana kaupungeista safarilla myös yövytään. Puistossa yöpymisessä on etunsa. Olet aamulla kuudelta valmiina lähtemään ajelulle, sillä paras hetki nähdä eläimiä on aikaisin aamulla. Safari usein alkaakin jo kuudelta aamulla
Luonnonsuojelualueilla ajetaan viitoitettuja teitä pitkin ja etsitään eläimiä. Kun joku bongaa eläimen, kuski hakee hyvän kohdan, josta sen parhaiten näkee. Hän pysäyttää auton ja sammuttaa moottorin. Nyt turistit alkavat ihmetellä eläintä ja kuvata sitä. Jossain vaiheessa kuski kysyy, onko valmista ja voidaanko jatkaa matkaa. Tätä toistetaan koko päivä ja joka päivä.
Miten safarille pukeudutaan?
Safarille pukeutumisesta neuvotaan paljon ja vaikka mitä. Minulla oli safarilla joka vaiheessa mahdolisimman väärin valitut vaatteet, joten osaan neuvoa, miten ei kannata pukeutua.
Pohjois-Tansanian ylängöillä ilmasto on vähän viileämpää kuin rannikolla. Jos aurinko pääsee paistamaan suoraan, se porottaa kuitenkin polttavasti. Yleisin ja varmaan helpoin vaate on puuvillainen t-paita ja ohuet housut. Moni turisti meni myös pitkissä leggareissa ja sortseissa.
Lomalle saattaa osua viileä sadepäivä, ja varhaisia aamuja ja grilli-iltoja varten ota mukaan huppari tai muu pitkähihainen puuvillapaita. Kesä-heinäkuussa yölämpötila voi laskea jopa 10 asteeseen. Lahkeet ja pitkät hihat on tarpeen illalla myös hyttysiä vastaan. Älä ota neuleita, kuten minä. Pöly jämähtään neuleeseen ikävästi.
Toinen pukeutumiseen vaikuttava asia on juuri pöly. Safarilla oleminen on todella pölyistä ja suttuista hommaa. Pölyä on ihan joka paikassa ja paljon. Juuri putsatut kynnenaluset on mustana ennen puoltapäivää. Hiukset vanuttuu töhnäksi muutamassa päivässä. Unohda valkoiset vaatteet tältä reissulta.
Kolmas asia on eläimet. Sanotaan, että eläimet säikkyvät kirkkaita värejä ja on siksi parempi pukeutua neutraalein sävyin. Eihän siitä haittaakaan ole, mutta safarin aikana autosta ei voi poistua. Lopulta kukaan ulkopuolinen ei näe mitä sinulla on päälläsi.
Neljäs asia on mukavuus, helppous ja käytännöllisyys. Olet mahdollisesti kuumassa ja pölyisessä autossa monta päivää. Ensimmäisen päivän jälkeen vaatteet on jo likaiset ja pesumahdollisuutta tuskin on.
Todella kätevää on, jos sinulla on paljon taskuja. Tasku puhelimelle, vesipullolle, eväspatukalle jne. Auto tärisee muhkuraisella hiekkatiellä ja kaikki auton sisällä tärisee mukana ja kovaa. Se tärinä on ihan kunnon tärinää ja sitä kestää tuntitolkulla. Afrikkalaiset kutsuu sitä nimellä African massage.
Ota jalkineiksi jotain helppoa. Moni on lenkkareissa, minä olin varvastossuissa koko safarin.
Saadaksesi parhaan katselupaikan autossa, joudut usein nousemaan istuimellesi seisomaan. Varvastossuista on niin helppo hypätä pois ja niihin takaisin. Yhtä hyvin voit olla sukkasillasi.
Aurinkolasit suojaa silmiä pölyltä ja joku päähine on hyvä olla!
Entä muut käytännöt safarilla?
Vessahätä
Safarin aikana autosta ei voi poistua. Se on ennen kaikkea turvallisuuskysymys. Puskapissalla voit tulla leijonan syömäksi tai kohdata myrkyllisen käärmeen. Puistoissa on yleisölle vessoja, mutta ei kannata odottaa pääsevänsä vessaan tunnin välein.
Ruokailut
Lounas syödään pysähdyspaikoilla ja eväät kulkevat autossa mukana. Ruokailuvälit saattavat venyä tosi pitkiksi, kannattaa varata jotain välipalaa reppuun mukaan. Yleensä juomavesi sisältyy safariin.
Meidän safarilla kokki kulki mukana ja teki meille myös illalliset ja aamiaiset. Kokki istuu edessä kuljettajan vieressä ja ruoanlaittotarvikkeet vievät kaiken säilytystilan auton takaosassa. Illallis- ja aamiaisjärjestelyt suunnitellaan safarin ja yöpymispaikkojen mukaan.
Eläinten bongaus
Safarilla ei saa möykätä. Kovinta meteliä pitää kuski, jonka walkie-talkie huutaa etupenkillä. Totta kai autossa keskustellaan, mutta sitten kun bongataan eläimiä, auto pysähtyy ja moottori saammuu, silloin ollaan ihan hiljaa. Eläimet on tottuneet jeeppeihin eivätkä pelkää auton ääntä, mutta ne pelkäävät ihmisääntä.
Eläinten bongaaminen on aina tuurista kiinni. Ammattimainen safariopas tekee kaikkensa, jotta näet mahdollisimman monta elukkaa. Walkie-talkie huutaa kuskin penkilä siksi, että alueella ajavat muut safarioppaat huutelevat havaintojaan. Safariyrittäjät tekevät näin yhteistyötä, joka hyödyttää kaikkia. Jos joku bongaa eläimen, tieto jaetaan muille.
Meillä oli osan ajasta matkaseurana kaksi saksalaista pariskuntaa. Toisella rouvista oli tapana ääneen selostaa, mitä hän näki, mitä eläimet teki ja mitä sitten tapahtui. Tavallaan ihan viatonta, mutta nyt mun ottamilla videoilla kuuluu taustalla saksankielinen selostus.
Varusteista
Tansaniassa on sähkökatkoja usein ja ne saattavat välillä kestää pitkäänkin. Ehdottoman tärkeitä varusteita ovat otsalamppu tai taskulamppu ja varavirtalähde.
Eläimet saattavat joskus olla hyvinkin kaukana, joten autossa on kiva olla mukana kiikari tai kamera, jolla näet pitkälle.
Mitä safari maksaa?
Arusha on safariteollisuuden keskus. Siellä on yli 400 safariyrittäjää ja lisää tulee koko ajan, tarjontaa on paljon.
Safarioppaan ammatti tuntui olevan monen nuoren miehen unelmahomma. Moni opas on korkeasti koulutettu. Turismia opiskellaan pääaineena yliopistossa ja oppaan hommiin voi valmistua kolmen vuoden opintojen jälkeen Arushassa. Ammattimaiset oppaat puhuvat hyvää englantia ja tietävät eläimistä todella paljon.
Kysy suosituksia tutuiltasi, minä lisään oman suositukseni tähän postaukseen. Määrittele valintasi selkeästi ja pyydä safarista kirjallinen tarjous. Hintaan vaikuttavia valintoja ovat:
Safarin pituus
Tietenkin safarin pituus vaikuttaa hintaan. Miten pitkän safarin haluat, kuinka monta yötä haluat viettää alueella ja kuinka monta puistoa haluat käydä. Anna safarin järjestäjän ehdottaa reitti, mutta kerro, jos sinulla on erityisiä toiveita. Retken tavoite on, että näet mahdollisimman paljon eri eläimiä.
Yksityissafari vai ryhmäsafari
Safariyrittäjät tarjoavat lähtökohtiasesti yksityissafareita ja osa heistä ei muuta tarjoakaan. Minä ja Leena halusimme kuitenkin liittyä johonkin ryhmään. Ajatus viidestä päivästä kahdestaan savannilla tuntui tylsältä. Me valitsimme ryhmäsafarin, mikä myös laski hintaa huomattavasti.
Ryhmäsafarilla ei voi toteuttaa erityistoiveita ja retken aikataulu saattaa yhtäkkiä muuttua. Ryhmäsafari on hajanaisen toisilleen vieraiden tyyppien yhteisretki.
Majoitus
Miten haluat yöpyä, mikä on toivomasi laatutaso? Edullisimmin voit yöpyä teltassa yleisellä telttailualueella. Meidän minimivaatimus oli, että haluamme nukkua sängyssä ja vessassa täytyy olla wc-istuin. (Tansaniassa on paljon reikä-lattiassa-vessoja). Puistoissa on mahdollisuus myös luksusmajoitukseen, vaihtoehtoja riittää. Safarin varaaminen kannattaa tehdä ajoissa, jotta toivomasi majoitukset ehditään varata.
Ruokailu
Ruokailu liittyy majoituksen valintaan. Meillä kulki kokki mukana, tyyppi teki meille kolme ateriaa päivässä. Majoituspaikoissa on keittiötilat, joita kokit voivat käyttää ja lounas pakattiin laatikoihin mukaan. Yhden yön nukuimme luksusteltassa, tässä kohteessa toimi ravintola.
Tippaaminen
Muista tippaaminen ja tippaa reilusti. Oppaalle annetaan tippi safarin jälkeen, samoin kokille. Molemmille vähintään 10 dollaria päivästä.
Minä maksoin viiden päivän ryhmäsafarista noin 1200 euroa ja se on vähän. Kun teet budjettiasi, niin huomaa, että näiden viiden päivän aikana rahaa ei kulu mihinkään muuhun. Puistoissa ei ole kauppoja tai baareja, jonne rahaa pääsisi kuluttamaan.
Miksi Serengeti?
”Serengeti on maapallon viimeinen jäljellä oleva suurten tasankoeläinten ylläpitämä laidunekosysteemi” (Olli Marttila)
Tuo tarkoittaa sitä, Serengetin ekosysteemi kannattelee itseään. Puistoon ei lisätä eläimiä, sitä ei tarvitse täydentää.
Serengeti on ihmeitä täynnä. Kirjoitan tarkemmin puistovierailuista seuraavassa postauksessa.
Mitä muuta
Todellinen luonnonsuojelija ei nouse luonnonsuojelualueella kuumailmapalloon. Näitä retkiä valitettavasti myydään jopa Serengetissä. Eläimet säikkyvät palloja ja säikkyminen häiritsee niiden pesintää pahoin. Esimerkiksi pallosta vauhkoontunut gnuemo menettää suuren määrän vasikoitaan.
Tämä on kohta, jossa tiedostava turisti ottaa vastuun kestävän matkailun puolesta.
Meidän safarin järjesti Balletto African Adventures ja oppaana toimi mainio Geovanni. Jos suunnittelet safarille lähtöä, pyydä tarjous Geovannilta: https://baafricanadventures.com/
Nämä olivat minun vinkkini safarille Afrikkaan.
Lähteet:
Olli Marttila: Savannimaa 2018
Löydät paljon syvällisempää ja tarkempaa tietoa Tansanian luonnonsuojelusta Olli Marttilan monista aiheeseen liittyvistä teoksista. Viimeisin, jota itse käytin on Savannimaa.
Tässä olikin paljon hyviä vinkkejä. Me tykätään safareistta ja ollaan niitä ttehty useissa Afrikan maissa. Monet perusperiaatteet niissä on samoja, mutta erojakin löytyy. Pitäisi joskus itsekin kirjoittaa jonkinlainen pidempi koontijuttu safareista.
moi, kirjoita ihmeessä. MInua kiinnostaisi erityisesti hintataso. Serengetin sanotaan oleva kallis.
Kiva koonti Tansanian safarikokemuksista ja niihin valmistautumisesta! Me olemme toistaiseksi käyneet vain lyhyillä (max 2 päivän) safareilla Keniassa, joten jossain vaiheessa olisi hienoa kokea myös tuollainen pidempi retki luonnonsuojelualueen sisällä asuen, todennäiköisesti joko Tansaniassa tai Etelä-Afrikassa. Täällä Kenian puolella safariautot ovat olleet vähän erilaisia kuin nuo Arushan autot, mutta samalla toimintaperiaatteella toki. Hyvä pointti noista kuumailmapalloista, näin Amboselissa yhden pallon ilmassa ja meillekin tarjottiin mahdollisuutta siihen. Hyvä siis että ei lähdetty, en tullut edes ajatelleeksi että ne voivat säikyttää tai häiritä eläimiä.
Kiitos, kun luit.
Onhan safareissa eroa eri puolilla Afrikkaa. Grügerissä kuulemma pääsee jopa puskapissalle. 🙂
Hyvä, että bongasit kuumailmapalloasian. Se kuumottaa mua ja avasin sitä tuohon teksiin vähän lisää. Onhan varmaan aika selvä, ettei turisti osaa ajatella häiriötä, jos sitä ei ole kerrottu.
Köyhissä maissa tehdään lähes mitä vaan turistin viihdyttämiseksi, siksi vastuu valinnoista jää turistille.
-tuostahan saisi postausidean…