Europan Alpit on noin 1000 km pituinen vuoristojono Keski-Euroopassa. Alpit ulottuvat Italian, Itävallan, Ranskan ja Sveitsin alueille. Alppien korkein vuori on Mont Blanc Ranskan ja Italian rajalla. Mont Blanc on 4810 metriä korkea. Vertailun vuoksi, Suomen korkein kohta on Lapin käsivarressa Haltin rinteellä. Sen Suomen puolelle jäävä korkein kohta on 1324 metriä.
Alppien terävistä huipuista voi päätellä, että se on nuori vuoristo
Miten Alpit on syntyneet?
Kun katsoo kuvaa valkoisista lumisista vuoriston huipuista, on helppo muodostaa mielikuva rypistyneestä paperista. Vuoristot syntyvät aina mannerlaattojen törmäyksistä. Alppien vuoristojono syntyi 55 miljoonaa vuotta sitten, kun Afrikan laatta etelästä alkoi puskea meidän Euraasian laattaamme päin. Maan kuori rypistyi kuin paperi. Osa kuoresta nousee ylöspäin ja näin syntyy vuoristo.
Erityisen mielenkiintoista tässä on se, että liike jatkuu yhä. Me liikumme tällä meidän Euraasian laatallamme kolme senttiä vuodessa koilliseen. Mutta Afrikan laatta rynnii kovempaa. Se puskee yhä meitä päin kymmenen sentin vuosivauhdilla. Tästä seuraa se, että Alpit jatkavat rypistymistään, ne kasvavat yhä korkeutta neljä senttiä vuodessa.
Voimakas eroosio vuoristossa kuluttaa sen huippuja kasvun verran. Eli lopulta hiihtorinteet eivät kuitenkaan pitene. Mutta Alpit elävät.
Kirjoitin manneliikunnoista oman artikkelinsa. Käy lukemassa se linkistä:
Entä jäätiköt?
Jotta jäätikkö syntyy ja pysyy olemassa, tarvitaan runsaasti sateita ja viileä ilmasto. Suomessa ei ole ollut jäätiköitä viimeisen jääkauden jälkeen, mutta Euroopassa on. Alpeillakin on jäätiköitä. Välimeri tuo kosteutta Keski-Eurooppaan, ja mitä korkeammalle vuoristossa noustaan, sitä viileämpää ilma on. Tutkijat uskovat, että Alppien jäätiköt ovat viimeisen jääkauden peruja. Alppien jäätiköt ovat aika pieniä, siellä suurin jäätikkö on Sveitsissä Bernin Alpeilla. Euroopan suurin jäätikkö on Islannissa.
Jäätikkö tarkoittaa ylivuotista lunta. Lunta sataa talvella enemmän kuin sitä ehtii kesällä sulaa. Viimevuotisen lumen päälle sataa seuraavana talvena uusi lumi. Vuosien saatossa alin lumikerros painon alla tiivistyy ja muuttuu jääksi. Jäätikötkin elävät, ne liikkuvat, kasvavat ja sulavat.
Jäätiköiden sulamisesta on puhuttu paljon. Miksi?
Jos kaikki maapallon jäätiköt sulaisivat, mukaan lukien Etelämantereen jäätiköt, merenpinta nousisi niin paljon, että suuri osa nykyisistä mantereista jäisi veden alle. Etelämanner on niin valtava, että se ei ihan hetkessä sula. Mutta ilmaston lämpenemisen vuoksi jäätiköt ovat jo nyt sulaneet niin paljon, että merenpinta on monin paikoin noussut.
Toinen iso huoli on se, että jäätiköt toimivat maapallon makean veden varastona. 40 % Euroopan käyttövedestä tulee Alpeilta. Makeasta vedestä voi tulla pula.
Sen lisäksi Alpeilta virtaava vesi täyttää Euroopan joet. Vesi on tärkeä sähkövoiman lähde Keski-Euroopassa ja joet ovat keskeisiä liikennöinnissä. Niitä pitkin kuljetetaan Euroopan teollisuuden tuotteita.
Monet arktiset lajit, sekä eläimet että kasvit ovat pulassa. Ne joutuvat siirtymään koko ajan ylemmäs vuorilla, kunnes jossain vaiheessa tulee huippu vastaan ja laji kuolee sukupuuttoon. Vastaava tilanne on meillä Suomessa pohjoisessa. Arktiset lajit siirtyvät jatkuvasti pohjoisemmaksi ja lopulta Jäämeri tulee vastaan.
Jäätiköiden sulaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta. Valkoinen lumi heijastaa auringonsäteet takaisin avaruuteen. Sen sijaan sulaneen lumen alta paljastuva tumma maanpinta imee auringon lämmön ja maa lämpiää. Lämpenevä maa puolestaan kiihdyttää lumen sulamista.
Kun vuoren rinnettä suojaava jää ja lumi sulavat, niin eroosio lisääntyy. Eroosio saattaa lisätä maanvyörymiä alueilla ja aiheuttaa sitä kautta uusia vaaratilanteita retkeilijöille.
Keski-Euroopan jäätiköt elättävät valtavan suurta elinkeinoa, talviurheiluturismia. Lumivarmuus on iso kysymysmerkki laskettelijalle ja muille talviurheilijoille.
Jäätiköt sulavat
Alpeilla lumiraja on noin 2400 – 3200 metrin korkeudessa. Tässä yhteydessä lumiraja tarkoittaa sitä kohtaa, missä lumi sulaa vuodessa yhtä paljon kuin sitä tulee lisää. Eli se on kohta, jossa jäätikkö alkaa.
Nykyään talvi on lyhyempi kuin ennen ja kesä puolestaan pidentynyt ja on entistä kuumempi. Se tarkoittaa sitä, että jäätikön sulamiskausi on pidentynyt. Viime vuonna jäätikköä suli heinäkuuhun mennessä saman verran kuin sitä on aiemmin sulanut syyskuuhun mennessä. Lyhentyneen, vähäsateisen ja lämpimän talven aikana lunta ei saada tarpeeksi korvaamaan sulamiskautena menetettyä määrää.
Alppien suurin jäätikkö Bernin Alpeilla on perääntynyt sadassa vuodessa kolme kilometriä. Itävallan suurin jäätikkö, Stubain jäätikkö on pienentynyt 30 % viimeisen 40 vuoden aikana.
Keski-Euroopan jäätutkijat sanovat, että jäätiköt sulavat nyt ennätyksellisen nopeasti. 80 vuoden päästä matalalla olevat jäätiköt ovat sulaneet käytännössä kokonaan. Jotain jäätiköiden jämiä tulee olemaan korkeimmilla paikoilla Sveitsin ja Italian rajalla ja Mont Blancin rinteillä. Suurin osa Alppien jäätiköistä on pieniä jäätiköitä. Ne ovat erityisen alttiita sulamiselle.
Sulava jäätikkö voi olla vaarallinen. Aurinko lämmittää jäätikön pintaa, mutta jää sulaa maan lämmöstä myös alhaalta päin. Sulaminen saattaa tehdä isojakin onkaloita jäähän ja jää heikkenee. Tähän sulamiseen liittyi hirveä onnettomuus Italian Dolomiiteilla. Marmolada-vuoren jäätikkö romahti yllättäen ja 11 sen päällä retkeilevää ihmistä menetti henkensä. Marmoladan jäätikkö on pienentynyt jo monta vuotta ja sen uskotaan katoavan kokonaan seuraavan 30 vuoden aikana.
Monen Alppi-ihmisen mielessä on päällimmäisenä kuitenkin elinkeino. Alpit elättävät majoittajia, ravintoloita, välinevuokraamoja, oppaita, matkatoimistoja, liikennettä ym.
Mutta entäs me hiihtäjät?
Alpeille suuntaa vuosittain 210 miljoonaa laskettelijaa. Se on hirveä määrä turisteja.
Alppimaat miettivät kuumeisesti selviytymisstrategiaa. Ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen johtuu pääosiin hiilidioksidipäästöistä. Turismi aiheuttaa päästöjä, mutta maat ovat riippuvaisia turismista. Miten selvitä turismin tuottamasta hiilidioksidipäästöistä ja välttää talviturismin häviäminen. Onko hiilineutraali turismi edes mahdollista?
Keskimääräisen hiihtoturistin hiilidioksidipäästöistä noin 75 % syntyy liikenteestä. Tarkoittaen sitä, että suosi junaa ja julkista liikennettä kohteissa. Itävallan Stubaissa julkinen liikenne toimi niin hyvin, että sitä oli ilo käyttää, ja bussimatkat olivat hiihtäjille ilmaisia. Ranskan Morzinessa luvataan alennuksia palveluista niille turisteille, jotka tulevat kohteeseen junalla. Voit lukea postauksen Stubain matkasta täällä
Hiihtokeskukset, jotka ovat vain 1000 metrin korkeudessa tulevat olemaan pulassa. Itävallassa on jo todettu, että niiden hyväksi ei voida tehdä mitään. Jopa 2000 metrin korkeudella olevat keskukset tulevat olemaan vaikeuksissa.
Niin uskomattomalta, kuin se kuulostaakin, on sulamista hillitty peittämällä hiihtorinteitä valkoisilla kankailla. Valkoinen kangas toimii lumen lailla, se heijastaa auringonsäteet takaisin avaruuteen. Tällä keinolla on saatu hyviä tuloksia. Jäätikkö sulaa jopa 70 % hitaammin peitteen alla. Tietenkään koko vuoristoa ei voi peittää kankailla.
Lumitykkejäkin käytetään, mutta niiden käyttö on kallista. Tykit kuluttavat paljon sekä sähköä että vettä. Kaikkea vettä ei voida antaa rinneyrittäjien käyttöön, sillä vettä tarvitaan sähkön tuotantoon.
Tulevaisuudessa lumi on märempää, sitä on vähemmän ja sitä on vaikeampi löytää.
Lähteet:
Naturalehti 2020/03/05/vuoristojaatikot-sulavat
Heikki Piuholan raportti MTV3
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2213078021000311
Itse asiassa Alpit ulottuvat myös Liechtensteinin, Monacon, Saksan ja Sloveniankin alueelle. Erityisesti Slovenian Alppeihin ollaan kovasti tykästytty, vaikka kaunista seutuahan tuo on kauttaaltaan. Täytyy tosiaan toivoa, että muun muassa talven lumisateet olisivat jatkossa runsaampia eikä sulaminen jatkuisi ainakaan samalla vauhdilla.