– Goan luontoretket
Goa osa 4/4
Goa sijoittuu ihanteellisesti rantakaistaleelle Intian Valtameren ja Ghati-vuoriston väliin. Vuoriston ansiosta rannikolla saadaan tarpeeksi sadetta ja luonto on runsasta ja vehreää. Goa on jokisuistoaluetta ja tunnettu runsaista mangrovemetsistään.
Vuoristoon satanut vesi valuu lukuisia jokia pitkin Goan tasangolle ja sen läpi mereen. Se mahdollistaa maatalouden rannikolla ja elättää ison määrän kalastajia. Jokia on opittu kaupallistamaan myös turismin tarpeisiin. Takavesille järjestetään erilaisia vene- ja melontaretkiä.
Goan luonto tarjoaa valtavan paljon mahdollisuuksia luontoturismille. Goan yliopistossa opiskellaan pääaineena turismia. Kunhan tämä uusi sukupolvi ehtii työelämään, uskon Goan turismin muuttuvan kestävämpään suuntaan ja luontoturismin nousuun. Sitä odotellessa kerron tässä artikkelissa, mitä Goa nyt tarjoaa luonnossa liikkujalle ja mitä luontoharrastaja voi Goassa tehdä.
Kuten Intiassa ja köyhemmissä maissa usein, kestävää ja eettistä matkailua tukevat valinnat jäävät turistin vastuulle. Tarkoitan tällä sitä, että paikallinen yrittäjä myy turistille ihan mitä tahansa, mistä saa rahaa. Siksi toivon, että turisti maksaa retkistä, jotka kunnioittavat luontoa ja edistävät luonnonsuojelua. Goan tapaisten turistialueiden tarjontaan voi vaikuttaa kysynnällä.
Ja sitten se retki…
Luontoretkien löytäminen oli lokakuussa kiven takana. Vaikka retkikauppiaita oli paljon, retkivalikoimaa ei juuri ollut. Goassa retkiä voi ostaa niitä kauppaavista katukojuista. Kaikki kojut myyvät lähes samoja retkiä samaan hintaan. Retkiä kannattaa etsiä myös verkosta. Paikallisesti toimiva, uuden sukupolven retkijärjestäjä on Make it Happen. Suosittelen perehtymään heidän tarjontaansa. Retket olivat ensiluokkaisesti järjestettyjä ja kestävän matkailun näkökulma on niissä huomioitu. Tässä linkki heidän sivuilleen.
Oletin huonon retkivalikoiman johtuvan siitä, että turistisesonki ei vielä ollut alkanut. Moni syytti yhä jatkuvaa monsuunikautta tai pandemian aiheuttamaa turistipulaa. Jälkiviisaana luulen sen johtuneen siitä, että luontoturismin kaupallistaminen on vielä lastenkengissä.
Olin huomannut, että Goassa Nerul Bridgen alla on joku joka tekee veneretkiä. Otin taksin sillalle ja kuin ihmeen kaupalla törmäsin tyyppiin, joka taivuttelun jälkeen suostui viemään minut seuraavana päivänä jokiretkelle.
Kartassa näkyy Nerul Bridge vasemmassa reunassa. Oikealla vihreä niemen kärki on Dr. Salim Ali -lintujen suojelualue. Siihen voi tutusta kävellen. Alue on keski-Goaa. Pääjoen vastarannalla on pääkaupunki Panaji.
Voit lukea lisää Goasta täältä
Veneretket joella – mangrovemetsiä ja lintubongausta
Mikä on mangrovemetsä?
Minun retkeni oli mangrovemetsä- ja lintubongausretki, se alkoi Nerul-sillalta ja jatkui jokea pitkin sisämaahan.
Mangrovemetsä on puiden ja pensaiden muodostamaa tiheää kasvillisuutta, joka on ekologisesti erittäin merkittävää. Se on sopeutunut kasvamaan murtovesissä (murtovesi on suolaisempaa kuin järvivesi mutta ei niin suolaista kuin merivesi).
Mangrove suojelee maaperää liialta suolalta ja rantoja eroosiolta. Se suojelee rantoja jopa myrskyiltä ja tsunameilta. Mangrovemetsä on oma biominsa. Mikä tarkoittaa sitä, että se muodostaa ympäristön, jossa se tarjoaa kodin juuri tähän ympäristöön sopeutuneille eliöille, kuten kaloille, kasveille, linnuille ja hyönteisille.
Mangrovemetsä on myös tehokas hiilinielu. Mangrovemetsiä kasvaa trooppisilla alueilla jokisuistoissa ja meren rannikoilla. Goan mangrovealueet ovat (olleet) Intian suurimpia, mutta tietenkin niitä on urakalla hävitetty. Intiassa ja Goassa mangroven suojeluun on nyt herätty ja alueita on onnistuttu vähän kasvattamaan.
Takavesien huolenaiheet
Olin tohkeissani kameran ja juuri hankkimani uuden objektiivin kanssa. Opas houkutteli esiin bramiinihaukkoja heittämällä niille ruokaa veteen. Haukat tekivät näyttäviä syöksyjä aivan viereemme. Kuningaskalastajan oppi tunnistamaan sen hienosta turkoosista väristä. Puista roikkuvat isot jätesäkin näköiset möykyt on lepakoita. Opas sai nekin lentoon ja valtavat otukset alkoivat parveilla meidän yläpuolella.
Paikallinen opas oli turhautunut joessa kelluvasta muovijätteen määrästä. Niin olin minäkin. Hänen mukaansa roskaajia ovat hindut.
”Hindut viettävät uskonnollisia juhliaan, joihin he koristautuvat luonnonkukkaseppelein ja – koristein. Juhlien jälkeen kukat tungetaan muovipussiin, joka suljetaan ja pussi heitetään jokeen.”
Heh, meinasi naurattaa. Joessa oli jätteitä vaikka kuinka, enkä nähnyt yhtäkään kukkapussia. Tämä mies ei selvästikään ollut hindu.
Toinen huolenaihe oli joen rannoille nousevat delhiläisten luksushuvilat. Oppaan mielestä Goa on jo täyteen rakennettu. Minä puolestani ihmettelin ääneen sitä, että rantatontteja yhä myydään ja mangrovet hakataan, vaikka niitä piti suojella.
Varakkaan intialaiset rakentavat rannoille huviloita.
Tämä samainen jokiopas tekee näillä vesillä myös alligaattoriretkiä. Alligaattoreita voi nähdä vain laskuveden aikaan, silloin ne köllöttelee joen penkalla. Nousuveden aikana ne ovat veden alla näkymättömissä. Yritin vielä houkutella opasta alligaattoriretkelle, mutta en onnistunut. En ymmärtänyt, mistä johtui haluttomuus tehdä retkiä, vaikka maksoin yksityiskierroksesta tuntuvan korvauksen.
Lupasin toimittaa oppaalle lintukuvia markkinointia varten. Paikallisia yrittäjiä olisi kiva tukea, mutta minä en onnistunut saamaan yhden yhtä onnistunutta kuvaa. Liian vaikea laji. Joten jos sinä lintukuvaaja päätät lähteä Goaan kuvaamaan lintuja, pyydä minulta yhteystiedot. Tämä opas on kuvansa ansainnut
Mitä luontoretkiä Goassa voi tehdä?
Luonto Goassa muuttuu vuodenaikojen mukaan ja retkivalikoima samoin. Jos olet innokas luontoharrastaja, kannattaa matkan ajankohtaa miettiä myös tästä näkökulmasta:
Vesiputoukset
Kaikki myyvät retkiä Goan suurimmalle Dudhsagar-vesiputoukselle. Se jäi minulta näkemättä, sillä kansallispuisto jouduttiin sulkemaan. Sateiden vuoksi putous tulvi ja oli siksi vaarallinen.
Toinen suuri vesiputous on Etelä-Goassa Cotigaon luonnonsuojelualueella. Se puolestaan oli jo kuivunut. Siinä virtaa vettä vain kesällä monsuunsateiden aikaan.
Patikat vuoristossa
Yhä jatkuvan monsuunikauden vuoksi en päässyt vaeltamaan vuoristoon. Sateet saattavat aiheuttaa siellä maanvyöryjä ja Goan viranomaiset kielsivät päästämästä turisteja vuorille.
Merikilpikonnat
Useallakin Goan rannalla käy merikilpikonnia munimassa. Niiden munintaa suojellaan, sillä konnat häiriintyvät ihmisen aiheuttamasta mökästä rannoilla. Hyvällä ajoituksella pääset näkemään, kun pikkukilpikonnat vapautetaan mereen. No, se ajoitus on tammikuussa, eli en nähnyt kilpikonniakaan.
Perhosten suojelualueet
Goassa on useita perhosten suojelualueita. Perhosten sesonkiaika puolestaan on kesällä, mutta kävin silti kurkkimassa niitäkin. Perhosten suojelualueet mahtavat olla elämys kesällä, sillä perhosia oli lokakuussakin. Osa perhosista on kämmenen kokoisia, valtavia.
Delfiinit
Goan rannoilta tehdään delfiiniretkiä merelle koko ajan.
Alligaattoriretket
Alligaattoriretkiä tehdään vain Keski-Goan jokialueella. Monen mainoksen mukaan niitä on myös Etelä-Goassa, mutta eipä ollut. Sen sijaan siellä sanotaan, että retkiä tehdään vain Keski-Goassa. Välillä tiedon hankkiminen oli tuskaista.
Dr. Salim Ali lintujen suojelualue
Dr Salim Ali on edesmennyt uraauurtava intialainen ornitologi. Hänen ansiostaan lintujen tutkiminen muuttui niiden suojeluksi ja tarkkailuksi, sen sijaan, että lintuja ammuttiin, täytettiin ja laitettiin näytille.
Hänen mukaansa on Intiassa nimetty useita luonnonsuojelualueita. Dr.Salim Ali lintujen suojelualue on Keski-Goassa. Lintujen tarkkailu vaikuttaa olevan iso juttu Goassa.
Luonnonsuojelualueet
Etelä-Goassa tein päivän pituisen kierroksen autolla läheisellä Cotigaon luonnonsuojelualueella. Tällä retkellä pääsin tekemään pienen patikan.
Kävelimme kauniille metsälammelle, jolla eläimet käyvät juomassa. Lammen vieressä suuressa puussa oli tarkkailumaja. Se oli nyt remontissa, mutta ehkä tulevaisuudessa tännekin voi tehdä yöreissuja. Voisi yöpyä puussa ja päästä näkemään villieläimiä kokoontumassa lammen äärelle. Ja samalla laskuttaa siitä turisteja niin, että tätä luontoa ei tarvitsisi tuhota.
Joko kävelyreitti oli harvoin käytetty tai sitten hämähäkit ovat erityisen ahkeria.
Oppaani käveli tällä polulla kahdesti päin hämähäkinverkkoa. Vaikka en pelkääkään hämähäkkejä, olin helpottunut siitä, että minulla oli opas, joka kulki edellä.
Goassa pitäisi siis viettää koko vuosi voidakseen seurata sen luonnon monimuotoisuutta vuodenaikojen vaihtelun mukaan.
Hetken harkitsin vierailua eläintarhaan. Tiesin, että siellä ratsastetaan norsuilla, mikä jo viittaa ei-niin- eettiseen toimintaan. Jätin eläintarhan käymättä.
Toinen veneretki, nyt Agondan takavesillä
Olin tapani mukaan lenkillä rannalla, kun paikallinen mies tuli puhuttelemaan minua. Hän tarjosi veneretkeä joelle. Lupasin harkita asiaa. Seuraavana päivänä lähdin etsimään veneretkiä tarjoavaa yritystä sitä löytämättä.
Moni aikuinen intialainen on luku- ja/tai kirjoitustaidoton. Kalastaja, joka vie turisteja veneretkelle ei todennäköisesti osaa kirjoittaa voidakseen tehdä itsestään mainoskyltin kadun varteen. Ihmettelin myös vakiotaksikuskilleni sitä, että hän ei vastannut tekstiviestiini. Vasta myöhemmin tajusin, ettei hän osaa kirjoittaa.
Mutta siis, ihmettelin veneretkiasiaa hotellin respassa ääneen. Joku tarttui luuriin ja viiden minuutin kuluttua tyyppi seisoi edessäni. Kannattaa avata suunsa, intialaiset ovat avuiliaita. Sovimme retken seuraavalle aamulle. Luonto on joella parhaimmillaan aikaisin aamulla. Niinhän se on meillä Suomessakin.
Tällä kertaa retkiveneessä ei ollut moottoria, vaan mies ohjasi venettä kepillä pohjasta työntäen. Liikkumisesta ei kuulunut mitään ääntä ja hiljaisuus aamulla heräilevässä luonnossa oli ihanaa. Joki oli niin matala, että sen pohja näkyi koko ajan, vettä oli ehkä metrin verran.
Minä en tunne lintuja lainkaan, erotan varpusen ja talitintin, silti nautin näistä linturetkistä suunnattomasti. Uskon, että lintuharrastajalle nämä Intian lintubongausretket ovat antoisia. Tällä retkellä onnistuin saamaan pari kuvaa. Sininen lintu on kuningaskalastaja, sen mukaan on nimetty paikallinen olut.
Jos käy todella hyvä tuuri, retkellä voi pusikossa nähdä pantterin. Se on kohtuullisen yleinen eläin Goan metsissä ja pantteri valitettavasti eksyilee välillä pihapiiriinkin.
Lue lisää Goasta: Goa – Suomalaisten vanha suosikki ja lisää Goasta Intian liikenteen seassa laiduntava pyhä lehmä ja kulkukoirat ja Liikenne Goassa
Luontoon liittyvät jutut olisivat itselleni suurin syy matkustaa Intiaan. Itse asiassa vuonna 2020 meillä oli matka pitkälti jo varattuna, muun muassa safareita ja muita luontoaiheisia asioita. Edelleen maa kiehtoisi, mutta sittemmin moni muu kiinnostanut vielä enemmän. Intia on kuitenkin edelleen mielessä ja sinne tulee varmasti vielä luonnon perässä lähdettyä.. Kivalta kuulostavat kyllä nämä Goankin retket!