Kolme hyvää syytä lähteä Muncheniin
Minulle Munchen on aina ollut vain läpimenopaikka. Sinne lennetään ja sieltä jatketaan matkaa muilla kulkupeleillä. Munchen on kuitenkin Saksan kolmanneksi suurin kaupunki ja siellä asuu puolitoista miljoona ihmistä, eli ei mikään pikkukylä kuitenkaan.
Kesän alussa mulle kävi onnenkantamoinen: Saksassa asuva ystäväni pyysi minua Muncheniin kissavahdiksi. Tällaista voi tapahtua kissaihmisten kuplassa! Sitä ei tarvinnut miettiä pitkään, lähdin Saksaan kansainvälisiin kissanhoitotehtäviin.
Kissanhoito on aika helppoa hommaa, kun sen osaa. Joten, mitä Munchenissä kannattaa tehdä? Voiko helteisessä suurkaupungissa luontomatkailla?
Kerron tässä postauksessa mun viikon luontokokemukset Munchenissä, kolme tapaa karistaa kaupungin pölyt jaloistaan ja samalla kolme hyvää syytä lähteä Muncheniin.
Liikkuminen Munchenissä
Julkinen liikenne toimii Munchenissä loistavasti. Lataa puhelimeesi MVV-App. Sillä voit suunnitella matkasi ja ostaa matkaliput. Viikon lippu ydinalueella maksoi 20 euroa.
Busseihin ja metroihin hypitään sisään mistä ovista tahansa, kukaan ei kysele lippua siinä vaiheessa. Sen sijaan lipputarkastajia liikkuu kulkuvälineissä usein ja tarkastajat on siviilivaatteissa! Lippu luetaan puhelimen näytöltä, kuten meilläkin.
Huomaa, että Munchenissä on sunnuntaisin ja pyhäpäivinä kaupat kiinni ja niitä pyhiä on aika usein. Silloin ainoa auki oleva ruokakauppa on rautatieasemalla.
1. Hellabrunn- eläintarha
Munchenin Hellabrunn-eläintarhaa sanotaan Saksan parhaimmaksi, enkä yhtään ihmettele. 40 hehtaarin kokoinen luonnonpuisto sijaitsee Isar-joen varrella metro-bussi-verkoston sisällä.
Hellabrunn sanoo olevansa maailman ensimmäinen eläintarha, jolla on geozoo-konsepti. Eläintarhan geokonsepti tarkoittaa sitä, että eläintarha on jaettu maanosiin. Näille alueille on tehty eläimille niiden lajityypillinen asuinympäristö, luontoa matkien. Samalla useampi eläinlaji voi elää yhdessä samalla alueella.
Aika monen eläimen alue oli ilman aitoja. Alueita kiersi syvä vallihauta, joka yleensä oli täytetty vedellä. Häkkejä tai muita korkeita aitarakennelmia ei tarvittu. Se oli hämmästyttävää ja teki maisemasta tosi kauniin.
Vanhan eläintarhan puusto on kasvanut korkeaksi, niinpä eläintarha tarjoaa vierailijalle myös auringonsuojaa. Hyvä hellepäivän kohde siis!
Eläintarhassa on lukuisia kahviloita ja kuppiloita (ja vessoja!) aikaansa on helppo kuluttaa tuntitolkulla. Hellabrunniin pääsee sujuvasti metrolla ja bussilla mistä tahansa päin kaupunkia. Sisäänpääsy maksoi 15 euroa.
2. Englischer Garten eli Englantilainen puisto
– Munchenin paras nähtävyys
Olin pyörälenkillä puistossa kun sain tilaisuuden vaihtaa pari sanaa paikallisen saksalaisrouvan kanssa. Hän oli ilahtunut siitä, että olin löytänyt Munchenin parhaan nähtävyyden. Se oli kiva kuulla ja vahvisti omaa käsitystäni: Englischer Garten on Munchenin paras nähtävyys.
Tämä yli 900 hehtaarin kokoinen kaupunkipuisto on yksi maailman suurimmista. Se on suurempi kuin New Yorkin Central Park. Puisto perustettiin 1700-luvulla ja sen suunnittelusta vastasi brittiläinen puutarhuri. Puiston nimi viittaa englantilaiseen maisemapuutarhakulttuuriin.
Puisto on suurelta osin luonnontilassa, mutta siellä on myös avoimia puistomaisia nurmikenttiä, järviä, puutarhamaisia alueita istutuksineen ja jopa nudistiranta. Pääosassa on Isar-joki.
Munchenin kaupunki on rakentunut Isar-joen varrelle. Joki saa alkunsa Itävallan puolelta Isarin jäätiköltä ja se yhtyy lopulta Tonavaan. Se on keskeinen elementti Munchenissä ja tuntuu olevan joka paikassa.
Joki kulkee puiston läpi ja siitä haarautuu useita pienempiä jokia. Pitkulaisessa puistossa joen molemmin puolin kulkee kävely- ja pyöräteitä. Puistossa ei ole valaistusta illalla, mutta jokea seuraamalla ei ihan heti eksy.
Lämpöisenä päivänä joen rannoilla oli paljon ihmisiä retkeilemässä ja uimassa. Jokeen syntyneet hiekkasärkät täyttyvät auringon palvojista.
Joen virtaus oli moni paikoin voimakasta ja vettä oli paljon. Ihmettelin sitä ääneen saksalaiselle rouvalle. Hänen mukaansa vesi oli alkukeväästä vielä 1,5 metriä korkeammalla. Joen pinta laskee koko kesän. Loppukesästä käydään vain kastautumassa, kun vesi on matalalla.
Muncheniin kannattaa siis pakata uimapuku mukaan!
Alppien synnystä, jäätiköiden sulamisesta ja sieltä virtaavista vesistä voit lukea lisää tästä:
Englischer Gartenin eteläisin kärki ulottuu lähes ydinkeskustaan. Jos majoitut kaupungin ytimessä, pääset sinne kävellen tai pyörällä kätevästi. Puistoon järjestetään myös ohjattuja pyöräretkiä.
Pyöräilijöitä voi olla liikkeellä paljon. Harva käytti pyöräilykypärää enkä kuullut kertaakaan kenenkään käyttävän pyörän kelloa. Useamman kerran pyöräilijä ohitti minut kapealla osuudella aivan vierestä mitenkään varoittamatta. Hui!
Eisbach wave – jokisurffaus
Mitä muuta Munchenissä voi tehdä? Siellä voi jokisurffata.
Jos olet surffaaja olet ehkä kuullutkin Eisbahcin aallosta. Eisbach on pieni ihmisen tekemä joki. Se kulkee Englischer Gartenin läpi ja laskee Isariin.
Eisbachissa on kohta, johon pienen korkeuseron vuoksi syntyy metrin korkuinen aalto. Aalto houkuttelee surffailemaan. Aluksi kaupunki kielsi touhun, mutta nykyään jokisurffaaminen on sallittua ja aaltoa tullaan testailemaan kaukaa ulkomailtakin.
Joessa surffataan ympäri vuoden. Munchenistä voi vuokrata tarvittavat varusteet jos et ottanut surffilautaasi mukaan. Vaikka et itse surffailisikaan, on sen seuraaminen hauskaa. Kaupunkisurffailu on harvinaista ja siksi Eisbach wave on myös nähtävyys.
3. Päiväpatikka Alpeilla
Saksa on Alppimaa ja lähimmät vuoret on alle sadan kilometrin päässä Munchenistä. Mun viikon kohokohta oli päiväpatikka vuoren rinteellä.
Lähdin vinkistä vuorelle nimeltä Brauneck. Sinne pääsee junalla, eli junalippu Lenggriesiin, joka on päätepysäkki. Vaikka matkaa ei ole kuin reilu 50 kilometriä, sen tekemiseen kului tunti. Jostain syystä juna kulki hitaasti. Lenggries on kaunis saksalainen kylä, myös sen läpi kulkee joki.
Vuoren äärelle on 20 minuutin kävelymatka juna-asemalta, koska joen ylittävä siltä on väärässä suunnassa. Matkan varrella on ruokakauppa – jos sinäkin unohdit ottaa riittävästi evästä ja juomaa mukaan.
Brauneck on sekä talvi- että kesäurheilukeskus. Vuorelle on kävelyreitti ylös ja sieltä pääsee tietenkin kävellen myös alas. Minä otin hissin huipulle, sillä vuoren päällä on 6 kilometrin patikointireitti. Se riitti minulle. Tälle retkelle kannattaa pukea hyvät kengät, sillä maasto on paikoin haastavaa.
Huipulla kävelyreitin varrella oli ainakin kaksi ravintolaa. Jos tulet patikoimaan vasta iltapäivällä, tarkista milloin viimeinen hissi lähtee alas. Kävellen pääset pois joka tapauksessa.
Minä saan energiaa Alppien tuijottelusta. Kirkkaalla säällä näkymät ovat henkeäsalpaavat. Muncheniin voi tosiaan lähteä luontomatkalle. Joka paikkaan on lyhyt matka.
Toinen usein mainittu päiväpatikkakohde on Garmisch-Partenkirchen. Sinne on vähän pidempi matka, mutta käyn testaamassa sen seuraavalla kissavahtivuorollani.
Junalippu Munchenistä Lenggriesiin maksoi 20 euroa / suunta. Hissi Brauneckin huipulle ja alas maksoi 25 euroa
Siltä varalta, että suunnittelet patikkaa Brauneckiin, lisään tähän reittikartan.
Googlaamalla voit löytää Lenggriesissä paljon eri tasoisia reittejä.
Tuo eläintarha ja englantilainen puutarhapuisto täytyykin käydä kokemassa. Kiitoksia vinkeistä. Münchenissä käydessämme ollaan käyty enemmän linnoisssa sekä keskustassa muuten vaan patsailemassa.
Eläintarha ei ole käynyt mielessä vaikka ollaankin Innsbrucissa, Ebbsissä sekä Salzburgissa käyty puhumassa eläimille 😀
joo, menkää ihmeessä! Onhan Munchenissa vaikka mitä muutakin nähtävää ja tekemistä. Minä vaan olen nykyään laiska pyörimään kaupungilla 🙂
Joo, tuo englantilainen puutarhapuisto täytyy todellakin käydä kokemassa, kuulostaa todella kivalta. Muutoin Müncheni on ollut meillä tosiaan aikalailla portti muihin hienoihin paikkoihin. Läheinen Dachau oli varsin vaikuttava kaikessa surullisuudessaan, siellä kannattaa mielestäni ilman muuta käydä.